Uncategorized @fi

I’ll always have you, little tattoo

Toinen tekstini on nyt valittu ensimmäisen uuteen blogiini tulleen kommentin mukaan, eli kerronpa tatuoinneistani. Olen ottanut tatuointini ulkomailla. Kierrellessä maailmaa sitä sattuu kaikenlaista, muistamisen arvoista ja joskus on jotain niin tärkeää, että sen haluaa itseensä musteella ripustaa.

1. Carpe Diem

Ensimmäisen tatuointini otin Australiassa vuonna 2008. Olin saman vuoden lokakuussa joutunut ratsastusonnettomuuteen, jossa mursin selkärankani. Minut vietiin Goulburnin pienen sairaalan teho-osastolle, jossa minua pidettiin halvaantuneena. Muutamien päivien päästä kuitenkin tunto jalkoihini palasi ja tulevaisuus näytti valoisammalta. Vammastani saan kärsiä edelleen, mutta olen ehdottomasti voiton puolella.

Tämä teksti ” Tartu hetkeen”, muistuttaa minua aina siitä, että elämän tai vaikka kävelykyvyn voi menettää ihan silmänräpäyksessä. Tatuoidessa kipu muistutti minua siitä, että vaikka välillä sattuu, on silti hienoa voida tuntea!

Joskus mietin, että lisäisin siihen jotakin, jotta se olisi henkilökohtaisempi. Pidän kuitenkin sen yksinkertaisuudesta ja tärkeintähän on se, mitä se minulle edustaa.

tatuointi matkalta

2. Wut-da + southern cross

Yllätys yllätys, tälläkin tatuoinnilla on jotakin tekemistä Australian kanssa, mutta otin sen kuitenkin viime keväänä Kyproksella.  Halusin ottaa tatuoinnin, joka muistuttaa minua siitä, että sydämeni olen unohtanut Australiaan ja, että juuri sinne kaipaan joka päivä ja että juuri siellä on minun kotini.

Wut-da tarkoittaa aboriginaali kielellä koti-ikävää ja sen osuvampaa tekstiä en osaisi keksiä. Tatuoimista edeltävänä iltana keksin vielä lisätä sen ympärille Oseanin taivaalta tutun tähtikuvion, Southern Crossin.

Ranne on tooodella kivulias paikka tatuoinnille, mutta olen siihen oikein tyytyväinen. Se on näkyvä paikka, joka on kuitenkin todella helppo peittää, esimerkiksi kellolla.

Tämä muistuttaa minua aina Australiasta, mutta vähän myös loistavasta Kyproksen matkasta siinä sivussa 🙂

Monet on sanoneet minulle, että eikö kannattaisi ottaa Suomessa tatuoinnit, että varmasti tulee hyvää jälkeä ja on hygienia kunnossa. Itse otan mielummin ulkomailla siitä syystä, että ensinnäkin se on paljon halvempaa ja jotenkin niihin jää silloin myös enemmän muistoja.

Ensimmäinen tatuointi on otettu Goulburnissa, paikassa jossa muutama tuttavanikin oli ollut tatuoitavana ja jälki oli hyvä, joten uskalsin luottaa siihen.

Toinen on otettu Kyproksella, jossa baarin työntekijä kertoi tuntevansa tatuoitsijan, johon myöhemmin tutustuimme. Hän oli töissä liikkeessä, josta löytyi kumihanskat ja käsidesi ja muut härpäkkeet. Joten en usko, että on maasta kiinni missä sitä itseensä merkkailee 🙂

Joskus kuulee myös kommenttia siitä, että eikö sitä tatuointia pitänyt miettiä ja harkita vuosia, ettei vaan joudu katumaan. Mun mielestä jos elämässä on jotakin asioita, mitkä ei koskaan muutu ja kun tunne jotain asiaa kohtaa on näin vahva, tiedän, että kotini Australiassa ja kävelykykyni säilyttäminen tulevat aina olemaan hienoimpia asioita elämässä 🙂

..ja kyllä, niihin jää koukkuun!

You Might Also Like...

2 Comments

  • Reply
    Kaukokaipuu
    marraskuu 24, 2010 at 6:38 pm

    Oi, tatuoinnit! Omasi ovat ihania! 🙂

    Mun undulaatit tulivat rintaan sen vuoksi, että “Birdtattoos are known for traveling great distances, but always returning home.” ja jalkapohjan tekstiä “I wasn’t born to follow” ei varmaan tarvitse selitellä (; Tervetuloa bloggaamaan!

  • Reply
    Veera Bianca
    marraskuu 24, 2010 at 9:47 pm

    Kiitos kiitos 🙂 Oi mä en itseasiassa tiennytkään tota lintutatuoinneista, mutta sehän on oikeastaan itsestäänselvää kun lintuja miettii. Itsellänikin nyt pohdinnassa joku “traveller” tatuointi 🙂 …jalkapohjassa tatuointi? AU! 🙂
    Ja kiitos tervetulotoivotuksesta, vähän hankalaa on vielä duunailla tän blogin kanssa mut pikkuhiljaa hyvä tulee 😉

  • Leave a Reply