Menu
Dear diary / Lifestyle

Oppeja ja unohtumattomia kokemuksia menneeltä vuosikymmeneltä

Pitkästä aikaa vanha kunnon blogihaaste, are you even ready? Bongasin tällaisen postauksen Elisan Start Living Your Best Life -blogista, joka oli bongannut haasteen Coco Sweet Dreams -blogista ja näinpä päätin itsekin siihen tarttua!

Vuosikymmenen vaihtuminen on aina jotenkin vielä vuoden vaihtumista merkittävämpää. Olen aina rakastanut uusia alkuja ja uskonut niiden voimaan. Moni iso muutos omassa elämässä on alkanut nimenomaan vuoden alussa. Viime vuonna alkoi matkani takaisin kohti terveyttä mikä on ollut ehkä vuosikymmenen matkoista ja suurista seikkailuista se tärkein.

Uudesta vuosikymmenestä olen kauhun sekaisin ajatuksin innoissani. Etenkin vuonna 2020 aion keskittyä entistä enemmän omaan hyvinvointiini ja laittaa sen aivan kaiken edelle. Lisäksi haluan panostaa omaan yritykseeni eri tavalla mitä aikaisempina vuosina ja olenkin oikeasti pysähtynyt miettimään ja suunnittelemaan mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Odotan jo innolla, että pääsen todella haastamaan itseäni tällä saralla lähikuukausina!

DSC_1726.jpg

But let’s get to it. Tässä vähän mietteitä viime vuosikymmenestä noin pähkinänkuoressa:

Parasta: Jaiks, tämähän onkin helppo aloitus. Parasta koko vuosikymmenessä? Hmm, itseasiassa varmastikin juuri se että olen löytänyt juuri oman näköisen uran ja onnistunut rakentamaan toimivan yritystoiminnan tämän blogin ympärille. Se kaikki on mahdollistanut elämääni niin paljon suuria seikkailuja ja tuonut myös elämään upeita ihmisiä.

Ärsyttävintä: Se, että välillä en meinaa millään uskoa itseeni. Ahdistun veromätkyjen ja lyhentämättömien lainojen alle ja mietin miten tästäkin selviän. Ärsyttää, että olen tällaisten asioiden kanssa hieman laiska ja saamaton.

Kasvattavinta: Asuminen ulkomailla. Vuosikymmenen aikana ehdin asua Tukholmassa, Hongkongissa ja Chiang Maissa. Lisäksi vietin yhden vuosikymmenen talvista vapaaehtoistyössä koiratarhalla Intiassa ja tunnetusti Intiahan opettaa aina. Itsensä heittäminen kauas omalta mukavuusalueelta etenkin erilaiseen kulttuuriin kasvattaa tehokkaasti ja nopeasti.

Myös sairastuminen ulkomailla kasvattaa kummasti. Vuosikymmenen aikana olen ehtinyt balilaiselle teho-ostastolle sekä vakavan ruokamyrkytyksen kourissa useamman päivän sairaalahoitoon Intiassa ja Kiinassa. Good times. Myös dengue opetti.

DSC_4444.jpg
DSC_2419.jpg

Surullisinta: Se, että joskus ihmisten pitää kuolla. Omat kaikista rakkaimmat ihmiseni ovat onneksi vielä täällä, mutta on ollut surullista seurata vierestä muutaman rakkaimman ystävän isän tai äidin kuolemaa. Viime vuonna rakas ystäväni Rachel menehtyi äkillisesti kroonisoituneeseen sydänpussintulehdukseen kesken omien polttareiden Floridassa 🙁

Helpointa: Se, että tiedän 100% rakastavani sitä mitä teen. Rakastan tätä blogia ja sen tuomaa lisäarvoa elämääni. Rakastan mahdollisuutta seikkailla, nähdä ja kokea. Tiedän mikä on intohimoni, enkä joudu sen asian suhteen etsimään itseäni vaikka välillä muuten olisinkin vuosikymmenen aikana ollut hukassa.

Vaikeinta: Sydänsurusta selviäminen kaksi ja puoli kertaa – kyllä, kaksi ja puoli kertaa. Rakastuin asuessani Hongkongissa ja se jos joku sattui perästä käsin. Rakastuin myös Sveitsin vuorilla 2017 kesällä ja siitä seuranneet sydänsurut sattuvat vielä tänäkin päivänä jos ollaan ihan rehellisiä. Tuo puolikas tarina jätettääköt pois täältä.

Rohkeinta: Lähteä mukaan Olet Mitä Syöt -ohjelmaan avaamaan oman itsensä synkimmät puolet, joita en ole kehdannut näyttää edes läheisimmille ihmisilleni. Jakso tulee ulos 29.1.2020.

Fiksuin teko: Pitääkö huolestua siitä, että koin tämän kaikista vaikeimmaksi kohdaksi? Fiksuin teko olkoon se, että olen kaikki nämä vuodet jatkanut tämän blogin kirjoittamista.

Tyhmin teko: Raivotautisen romanialaisen kulkukoiran adoptoiminen kesällä 2017.

IMG_7083.jpg

Opeteltua: Seisomaan omilla jaloilla – kirjaimellisesti siinä mielessä, että edellinen vuosikymmen sekä 2012 kesä vammautti oikean jalkani, mutta myös henkisesti. Olen ennen etenkin ollut luonnostani totaalinen pushover ja pelkuri, mutta olen kaivanut jostain rohkeutta ja itseluottamusta vuosien aikana.

Ominaisuus, josta opin pois: hylätyksi tulemisen pelko, joka on varmasti yksi vahvin tunnelukoistani. En ole siitä oppinut kokonaan pois jos rehellisiä ollaan, mutta nykyään tunnistan tuon itsessäni ja osaan elää sen kanssa vähän paremmin. Osaan myös kertoa pelosta läheisilleni, jotta he ymmärtävät käytöstäni tämän tullessa edelleen joskus esiin.

Merkityksellisin uusi asia: Saanko sanoa meidän Jetlagissa Podcast? <3 Kuuntele kaikki jaksot täältä!

IMG_7085.jpg

Bring it on, 2020 <3

About Author

Veera Bianca is a passionate storyteller and hospitality expert with an urge to roam the globe. She spends her time on the road searching for meaningful experiences, reviewing accommodation and airlines – trying to inspire you to leave your comfort zone and getting to know new cultures.

No Comments

    Leave a Reply