Chiang Mai Thaimaa

Elephant Nature Park – Norsujen turvakoti Thaimaassa

Voi pienet fantit! Pienet rakkaat hassut harmaat kärsäotukset!

Eläimiin liittyvä turismi on aina haasteellinen laji ja monesti on vaikea tietää mikä on sitä eläinten oikeuksia tukevaa turismia ja mikä niitä hyväksikäyttävää. Vielä muutama vuosi sitten meistä vain harva osasi kyseenalaistaa norsulla ratsastamisen tai tiikeriselfien Thaimaan lomalla, mutta onneksi matkailijat alkaa olla vuosi vuodelta valveutuneempia.

Thaimaassa on kuitenkin edelleen satoja turisteille tarkoitettuja norsuratsastustiloja ja sen mukana useita tuhansia norsuja, jotka on lähes syntymästä asti orjuutettu turistihupeihin.

PC131040.jpg

Norsujen turvakoti Elephant Nature Park

Elephant Nature Park on pohjoisessa Thaimaassa, Chiang Main provinssissa sijaitseva luonnonpuisto, jossa asustaa kuutisenkymmentä pelastettua norsua mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä. Täällä turisti elää norsujen ehdoilla, eikä toisin päin. Norsut viettävät päivänsä omissa pienissä laumoissaan luonnonpuistossa, mutta yöt nukkuvat  aitauksissaan jotta eivät eksy pois omilta mailtaan mahouttiensa levätessä. Luonnonpuistossa toki parveilee vierailijoita, mutta kaikki tehdään fanttien ehdoilla. Vierailijat pääsevät kävelemään puistoon ja ihmettelemään fanttien elämää, mutta yksi sääntö pitää muistaa; ”If someone says run, RUN.” 

Elephant Nature Park on perustettu jo 1990-luvulla yhden naisen, Lek Chailertin toimesta. Lek kasvoi Thaimaassa hyvin perinteisessä kylässä ja näki miten paljon norsuja käytettiin erilaisissa raskaissa töissä ja miten paljon niitä hyödynnettiin turistien viihdyttämiseksi. Lek kasvoi köyhästä perheestä, mutta hänellä oli suuri haave pelastaa Thaimaan kärsivät norsut. Vuosien päästä Lek piti huolta muutamasta kaltoin kohdellusta elefantista ja sai seurakseen länsimaisen reppureissaajan, joka halusi oppia lisää Lekin unelmasta. Tämä reppureissaaja, kuten moni muukin aiemmin, lupasi lähetättää perästä tarpeeksi rahaa unelman toteuttamiseen. Reppureissaaja piti lupauksensa ja mahdollisti laajemman maaperän ostamisen norsujen turvakodin perustamiseksi ja long story short – näin syntyi Elephant Nature Park.

Tänä päivänä suurin osa toiminnasta rahoitetaan vapaaehtoistyöllä. Elephant Nature Parkista on tullut suosittu kohde reppureissaajien kesken ja moni haluaakin viettää viikon kaksi vapaaehtoistyössä kaukana pohjoisessa Thaimaassa.

Norsujen lisäksi Elephant Nature Parkissa tärkeässä roolissa ovat mahoutit, eli norsujen ohjastajat. Kaikki Elephant Nature Parkin mahoutit ovat burmalaisia pakolaisia, jotka ovat työn saatua muuttaneet yleensä koko perheensä voimin Elephant Nature Parkiin, jossa palkan lisäksi he saavat asunnon ja ruoan fanttien turvakodin puolesta. Mahoutin työ on mielenkiintoinen, sillä jokaisella norsulla on yksi oma mahout. Mahout omistaa oikeastaan koko elämänsä yhdelle norsulle ja niiden välillä voi aistia selkeästi tavallista vahvemman siteen. Aina kun Elephant Nature Parkiin saapuu uusi elefantti, kutsutaan paikalle useampi potentiaalinen mahout joista norsu lopulta itse valitsee omansa.

PC131012.jpg

PC131013.jpg

Vapaaehtoistyö

Elephant Nature Parkiin voi lähteä vapaaehtoistyöhön, joka on kestoltaan yleensä 7 päivää. Viikko vapaaehtoistyössä maksaa 350+ euroa, josta suurin osa meneekin niemnomaan toiminnan mahdollistamiseen. Yli 60 elefantin ruokkiminen ei ole nimittäin edullista, as you can imagine! Elephant Nature Park on viime vuosina saanut niin paljon positiivista mediahuomiota, että vapaaehtoistyöviikko kannattaa varata ainakin puoli vuotta ennen.

Vapaaehtoisena pääset tekemään tavallista turistia lähempää tuttavuutta fanttien kanssa, mutta silti tärkein tehtäväsi on jo suorittamasi maksu joka mahdollistaa Elephant Nature Parkin olemassaolon. Toki tuolla hinnalla myös majoitut puistossa viikon ja nautit tavallista herkullisempaa vegaaniruokaa päivästä toiseen.

Vapaaehtoistyöviikolla tulet valmistamaan ruokaa norsuille, siivoamaan norsunkakkaa, ulkoiluttamaan koiria, tekemään heinätöitä ja oppimaan lisää näistä ihmeellisistä eläimistä. Viikon aikana on myös melko paljon vapaa-aikaa, jonka voit viettää muiden vapaaehtoisten kanssa näiden uskomattomien eläinten ja maisemien keskellä.

Bloggaajakollegani Rimma vietti pari vuotta sitten viikon vapaaehtoistyössä Elephant Nature Parkissa. Lue Rimman kokemuksesta lisää täältä.

Jos Elephant Nature Park ei sovi budjettiisi tai et ole ehtinyt varata kokemusta ajoissa, voit katsoa Elephant Nature Parkin sivuilta myös muita vastaavia projekteja joissa kaivataan vapaaehtoistyöntekijöitä. Thaimaassa on nykyään entistä enemmän ’norsujen turavakoteja’, joista valitettavasti osa on perustettu vain turistiviihteen vuoksi ja kohtelu voi ollakin epäeettistä, siksi muihin vastaaviin projekteihin kannattaa tutustua tätä kautta.**

PC131024.jpg

PC141258.jpg

Yhden tai kahden päivän vierailu

Itse olin tapani mukaan myöhään liikkellä, enkä saanut Chiang Maissa asuessani enää varattua vapaaehtoistyöviikkoa. Onneksi tarjolla on myös tavallisen päivävisiitin lisäki overnight stay, jonka koin lopulta ihan riittäväksi. Nämä ihmeelliset eläimet tekevät vaikutuksen niin nopeasti, että jo kaksi päivää voi jättää pysyvän vaikutuksen.

Minut ja 5 muuta turistia noudettiin Chiang Main vanhankaupungin toimistolta, josta ajoimme hieman yli tunnin Elephant Nature Parkiin. Aloitimme päivän ruokkimalla elefantteja, jonka jälkeen lähdimme kävelylle puistoon. Tunnelma oli jotenkin kuin Jurassic Park -elokuvasta – koin olevani melko pieni ihminen niiden tömistelevien jalkojen vierellä suuressa luonnonpuistossa. Pääsimme tutustumaan muutamiin elefantteihin myös hieman lähemmin, mutta pääsääntöisesti luonnopuistossa mennään aina kokonaan elefanttien ehdoilla. Pääsimme myös kylvettämään fantteja, jotka näyttivät viihtyvän viereisessä joessa kuumana kesäpäivänä.

Päivän päätteeksi nautimme herkullisen vegaani-illallisen ulkosalla. Tuntui myös ihmeelliseltä nukkua bambumajassa ja kuulla norsun kuorsaavan pihalla. Yöllä huoneessani tosin tepasteli myös vähän turhan iso hämähäkki ja aamulla herätessäni lyösin bambumajani (no okei, ei se ehkä ihan maja ollut) parvekkeelta pienen kulkukoiran.

Seuraavana aamupäivänä opimme taas lisää norsuista ja niiden sydäntäsärkevistä tarinoista ennen kuin jatkoimme matkaa takaisin kaupunkiin herkullisen lounaan jälkeen.

PC131069.jpg

PC131064.jpg

PC131062.jpg

PC131050.jpg

PC131060.jpg

PC141249.jpg

Norsu ei sovi ratsastettavaksi

Se mikä tekee lyhyestäkin käynnistä Elephant Nature Parkissa kokemuksen jota et unohda milloinkaan on ne sydäntäsärkevät tarinat joita oppaamme meille kertoi. Lisäksi opit miten ihmeellinen ja tunteellinen eläin norsu todella on. Katsoessa syvälle suuren eläimen silmiin, voit tuntea sen viisauden ja käsittämättömän empatiakyvyn. Mikään eläin ei ole koskaan tehnyt minuun samanlaista unohtumatonta vaikutuista kuin elefantti.

Norsu on laumaeläin, joka pitää huolta lähimmistään. Eläin, joka kiintyy ystäviinsä ja pitää niistä varmasti parempaa huolta kuin monikaan ihminen. Tiesitkö, että esimerksi sokean norsun adoptoi usein toinen norsu joka omistaa omasta tahdostaan loppuelämänsä auttaakseen sokeaa norsua selviämään? Elephant Nature Parkissa oli muutama sokea norsu, joista jokaisella oli oma norsuystävä avustamassa niitä löytämään ruokaa ja kävelemään puistossa. Nämä norsut viettivät ihan kaiken aikansa yhdessä.

Suurin osa norsuista on päätynyt turvakotiin turistibisneksen kynsistä. Norsuratsastus ei ole koskaan hyvä idea, sillä sen taustalla on todella sydäntäsärkevän julma kohtelu jota kutsutaan nimellä ’breaking the spirit’ ja siltä norsun kouluttaminen myös näyttää. Norsu on villieläin, jota ei ole tarkoitettu ratsastettavaksi. Ja vaikka norsu on iso eläin, on sen selkäranka kokoonsa nähden kuin kalanruoto, eikä se kestä ratsastusta yhtä hyvin kuin esimerkiksi hevonen. Lisäksi suurin osa ratsatuksessa käytettävistä norsuista ylityöllistetään niin pahasti, että norsu monesti jossain vaiheessa vain romahtaa.

Ratsastuksen lisäksi osa norsuista on tehnyt muita raskaita maatöitä tai astunut esimerkiksi maamiinan päälle ja lähes menettänyt kävelykyvyn ja monesti silti joutunut jatkamaan työntekoa.

PC141228.jpg

Surullisin koskaan kuulemani tarina

Yhden elefantin tarinan kuultuani romahdin itsekin. Löysin itseni istumassa polvillani maassa itkien ääneen samalla kun opas kertoi Jokia -nimisen elefantin (kuvassa alempana) tarinan. Jokia oli suurimman osan elämästään työmiesten orja ja joutui läpi elämänsä kärsimään kovaa pahoinpitelyä. Jokia oli pian synnyttämässä jo puolitoista vuotta kantamansa jälkeläisensä, mutta sen ei annettu pysähtyä edes synnyttämään. Niinpä Jokia synnytti kävellessä samalla ylös mäkeä vetäen raskaita puukärryjä. Jälkeläinen syntyi kuolleena, eikä Jokian annettu pysähtyä edes katsoakseen taakseen. Norsulla ja sen jälkeläisellä on vahva tunneside ja norsu voi järkyttyä pitkäksikin aikaa menettäessä omansa. Jokia reagoi vahvasti poikasensa menettämiseen ja valtava suru sain sen lähes työkyvyttömäksi. Omistajat hermostuivat tilanteesta ja sokaisivat norsun silmät väkivaltaisesti. Jokia menetti samana päivänä oman poikasensa lisäksi näkönsä ja joutui jatkamaan työtään.

Jokian onneksi se pelastettiin pian Elephant Nature Parkiin, jossa Mae Perm -niminen elefantti otti traumatisoituneen sokean elefantin hoivaansa. Jokiasta ja Mae Permistä tuli erottomaton parivaljakko ja Jokia alkoi luottaa uuteen parempaan elämäänsä. Jokian epäonni ei kuitenkaan loppunut vielä tähän, sillä Mae Perm menehtyi yllättäen. Tätähän Jokia ei ymmärtänyt, vaan käveli ympäri luonnonpuistoa useita päiviä huolestuneena ja surullisena kutsuen edesmennyttä ystäväänsä.

Onneksi kaikesta huolimatta jopa Jokian tarinalla on onnellinen loppu. Menetettyään elämässä ihan kaiken, hyväksyi lopulta toinen lauma Jokian omakseen. Vanha elefanttirouva Navann alkoi huolehtia Jokiasta, joka on oppinut kaikesta huolimatta olemaan taas onnellinnen. En ikinä unohda sitä näkyä katsellessani laumansa keskellä seisovaa sokeaa Jokiaa, joka kietoi kärsänsä Navannin ympärille luottamuksen merkiksi niiden lähtiessä kävelemään yhdessä kohti jokea.

PC141195.jpg

PC131178.jpg

PC141212.jpg

PC141223.jpg

Muut eläimet

Elephant Nature Park ei ole pelkästään koti norsuille, vaan myös ainakin 500 koiralle, kymmenille kissoille ja vesipuhveleille. Vapaaehtoistyötä voi tehdä täällä myös koirien parissa ja toki täältä voit myös adoptoida oman kodittoman koiran. Osa koirista juoksee puistossa vapaana, mutta osa omalla alueellaan koiratarhassa.

Vesipuhvelit kulkevat puistossa myös vapaana ja kerran sellainen kirjaimellisesti hyppäsi ulos vieressäni olevast puskasta avatessani bambumajani ovea.

PC141255.jpg

PC131084.jpg

PC131095.jpg

PC131180.jpg

Oletko sinä käynyt Elephant Nature Parkissa?

You Might Also Like...

12 Comments

  • Reply
    Unna
    maaliskuu 2, 2017 at 10:39 pm

    Kaunis postaus tärkeästä aiheesta. Aivan käsittämätöntä miten julmia ihmiset voivat olla, tuo Jokian tarina on sydäntäsärkevän kauhea. Eikä varmasti ole ainoa. Mutta aivan mahtavaa, että on tämmöisen kaltaisia paikkoja, joissa mennään eläinten ehdoilla ja taataan nille turvattu sekä onnellinen turvapaikka loppuelämäksi. Upea postaua ja upean näköinen tämä uusi ilme täällä blogissa muuten myös, Veera!

    • Reply
      Veera Bianca
      maaliskuu 2, 2017 at 11:25 pm

      Kiitos Unna! <3 Välillä on ihan käsittämätöntä miten julma ihminen todella voi olla, Jokian tarina on syöpynyt niin syvälle ajatuksiini, mutta onneksi tarinalla on onnellinen loppu <3

      Ja kiitos, olen aika innoissani uudistetusta blogista! Muutamia juttuja pitää vielä tuunailla, mutta jee! 🙂

  • Reply
    Sanna I Siveltimellä
    maaliskuu 2, 2017 at 11:13 pm

    Itkuhan tässä tuli lukiesa Jokian tarinaa… Voi apua, miten julma ihminen voikaan olla…? Onneksi löytyi pelastus hälle ja monelle muulle söpöliinille. Voin uskoa, että käynti täällä oli ikimuistoinen eikä unohdu koskaan.

    • Reply
      Veera Bianca
      maaliskuu 2, 2017 at 11:26 pm

      Itkuhan tässä tuli myös tätä taas kirjoittaessa <3 Onneksi Jokialla on kuitenkin vihdoin kaikki hyvin! Tämä on kyllä paikka missä kannattaa käydä jos tuonne päin eksyy <3

  • Reply
    miija
    maaliskuu 3, 2017 at 10:30 am

    Olinkin jo odotellut tätä postausta ja tämä oli kyllä odottamisen arvoinen. Huh, ihan kamalia kokemuksia noilla norsuilla, ei pysty ymmärtämään miten joku voi kohdella toista elävää olentoa tuolla tavalla…. Monta kertaa liikutuin tätä lukiessa. Kiitos paljon tästä valaisevasta postauksesta! Tuonne on pakko päästä tavalla tai toisella vierailemaan joskus. 🙂

    • Reply
      Veera Bianca
      maaliskuu 3, 2017 at 11:54 am

      Kiva että oli odottamisen arvoinen juttu! Kesti pitkään että osasin pukea tätä kaikkea sanoiksi, tuntuu että en oikein vieläkään osannut mutta tulipahan tehtyä 😀 Tämä on kyllä paikka jossa kannattaa kerran elämässä vierailla, itsekin ehdin haaveilla muutaman vuoden 🙂

  • Reply
    Tiia
    maaliskuu 3, 2017 at 2:43 pm

    Moikka! Oltiin tammikuussa 2015 ENP:ssä ja myös tuolla yön yli reissulla. Oli tosiaankin ikimuistoinen ja opettava reissu, lämmöllä vieläkin muistelen sitä. Ja meillä itseasiassa on seinällä teetettynä taulu, jossa on poikaystävän ottama lähikuva Jokian kasvoista. 😊 Vaan tulipa surullinen olo, kun luki tuosta Mae Permin menehtymisestä, me ehdittiin heidät vielä yhdessä nähdä. Onneksi kuitenkin Jokia on ilmeisesti löytänyt taas paikkansa. ❤ Ja siellä kun myytiin niitä mahoutien tekemiä pieniä puuelefantteja, niin ostettiin sellainen ja se on itseasiassa Mae Permin mahoutin tekemä. On nuo elefantit vaan upeita, huh!

  • Reply
    Vapaaehtoisena Elephant Nature Parkissa - RIMMA+LAURARIMMA+LAURA
    maaliskuu 3, 2017 at 4:41 pm

    […] EDIT // Lue myös ystäväni Veeran blogista hänen vierailusta Elephant Nature Parkiin! […]

  • Reply
    Rimma | RIMMA + LAURA
    maaliskuu 3, 2017 at 4:44 pm

    Voi rakkaat elefanttiset <3 Oli kyllä yksi elämäni upeimmista ja unohtumattomimmista viikoista viettää viikko tuolla norsujen kanssa. Toivottavasti tulee vielä joskus mahdollisuus palata takaisin! Kiitos linkityksestä ja tästä tarinasta. Olin niin surullinen, kun kuulin Mae Permin kuolemasta, koska se toimi Jokian silminä niin kauan. Ihanaa, että Jokia on löytänyt paikkansa uudesta laumasta. Apua ku taas meinaa itkettää. Ne oli niin liikuttavan upeita.

  • Reply
    Johanna @ Out of Office
    maaliskuu 3, 2017 at 9:20 pm

    Ihmisen julmuudelle ei mikään vedä vertoja.

    Kiitos että kerroit nämä tarinat <3

  • Reply
    Susanna
    maaliskuu 4, 2017 at 12:28 am

    Hyvä aihe! ja kiva että pääsit osallistumaan tuohon 🙂
    olen joskus vinkannut näistä vaihtoehdoista postauksen muodossa, esim. myös Teneriffalla voi osallistua vapaaehtöistyöhön delfiinien ja valaiden hyväksi. Australiassakin vaihtoehtoja riittäisi. Kiinnostaisi kyllä

  • Reply
    Reissausta ja ruokaa
    maaliskuu 10, 2017 at 10:49 pm

    Supertärkeä aihe, josta kirjoitit tosi hyvin. Toivoisin ihmisten suuntaavan Elephant Nature Parkiin, mikäli haluavat tekemisiin norsujen kanssa. Lukemattomat paikat Thaimaassa mainostavat itseään sympaattisella ”Elephant Camp” nimellä, eikä näillä paikoilla ole mitään tekemistä norsujen hyvinvoinnin kanssa. Kävin ENP:ssä kolme vuotta sitten ja olisin mennyt koirapuolelle vapaaehtoiseksikin, mutta siellä oli silloin täyttä, pitää siis olla ajoissa liikenteessä. Löysin sen sijaan onneksi Care for Dogsin turvatarhan Chiang Maista.

    ENP:ssä oli ehkä isoin kokemani kasvisbuffet!

  • Leave a Reply